Uusin perheenjäsenemme on Tytti. Sunnuntaina kirpparilta löytynyt pehmoinen nukke oli tietysti tullessaan nimetön. Jo samana iltana isä kyseli pikkuihmiseltä tytön nimeä, mutta eipä sitä silloin vielä löytynyt. Seuraavana aamuna nuken nähdessään neiti tuumasi, että Tytti ja selitin, että se voisikin olla nuken nimi. En tiedä, mistä tuo tuli, koskapa tyttökin on pikkuihmisen kielellä nönnö. Nönnöksi meinaa välillä nukkeakin sanoa, mutta muistutan, että se on Tytti.

Verbejä on sanavarastoon tullut viime aikoina urakalla. Löytyy ainakin olla (Ällät tulee sellaisina pehmeinä. Matkittu äidin sanomasta "Anna olla."), puua (purra), kukkuu (nukkuu), siisuu (riisuu), siiso (Seiso. Käsken tyttöä seisomaan esim. riisuessa.), siisoo (siivoaa), tistta (tiskata), avaa, kukku (hukkui) ja kiikkuu (keinuu). Tällä viikolla kerran tuumi yhtäkkiä ruokapöydässä, että pyyii ja pyöritti mukiaan. Mitään puhetta ei pyörimisestä ollut ollut tätä ennen. Eiköhän tästä pian ala lauseitakin syntyä.