Täällä kuulee nykyään paljon vastausta "Jonnekin muualle", etenkin kysymyksiin mihin sattuu ja mihin mennään se on nykyisin yleisin vastaus. Jos ja kun joku asia ei onnistu, valitetaan "No, mikä siä tökkii."  

Citymarketiin mennessä pieni ihminen totesi "Ei tämä ole S-market, tämä on kauppa". Normaalisti puhuu S-marketistakin kauppana, mutta nyt sitten tuumi noin.

Uudenvuodenraketteja katsellessa ja paukkeen välillä tauottua, totesi "Nyt loppu paukkumus."

Meille näkyy hyvin ikkunasta kadun liikenne. Kerran ohi meni päiväkoti- tai kouluryhmä ja se se vasta riemun synnytti. "Paljon lapsia! Äiti tuus ny kattoon, paljon lapsia!". Myös uudenvuodenyönä ikkunasta näkyneestä nuorisojoukosta todettiin "Paljon lapsia." 

Neiti surutta heittelee Henni-nukkeaan rappukäytävässäkin kerroksia alaspäin, mutta kun kerran viskasi Hennin lattialle kotona, minua heti moitittiin "Älä heitä Henniä".

Joulun alla iso tapaus oli, kun sai isän, isovanhemmat ja kummitädin muskariin. Koko edeltävä viikko puhuttiin, että "Vaarin ja Anun kanssa muskariin laulamaan Kellot soittaa, kellot soittaa" ja jälkeenpäinkin tapausta on muisteltu moneen kertaan. Kummitäti kyläili meillä muskarin jälkeen ja hänen lähdettyään pikkuihminen kysyi, mihin Anu meni, johon vastasin kotiin. Heti oikaistiin "Eikun Vossaan (siis Forssaan, jossa kummitäti opiskelee ja jossa mekin syksyllä käytiin)" 

Yhtenä aamuna minulle todettiin vesimukista, että "Huomenna tää on vanhaa." 

 Eräänä yönä nukkumaanmenon aikaan käytiin tällainen keskustelu Lapsi: "Tässä on sulle lehti, jos haluat lukea." Äiti: "No, en mä nyt halua." Lapsi: "Kyllä haluat."

Iltapalan aikaan minulla oli pikkuihminen sylissä, hänen banaaninsa toisessa kädessä ja toisella kirjoitin tietokoneella. Sitten mua kehotettiin avaamaan nokkamukin kansi toisella kädellä "Kun sulla on niin paljon käsejä."

Kerran neiti pyyteli keksiä. isänsä kysyi minulta, otetaanko S:lle  keksiä. En ehtinyt vastata mitään, kun neiti totesi "Otetaan". Mies vaihtoi kysymyksen muotoon "Annetaanko S:lle keksiä?". En taaskaan ehtinyt sanoa mitään, kun Seere tuumasi "Tuskin".

L-kirjain on tullut laajempaan käyttöön reilu kuukausi sitten (ennen vain muutamissa sanoissa). Kerran sitten sillan yli mennessä puhuttiin sillalla ja muita l-sanoja. Nyt pikkuihminen muistaa joka kerta sillan yli mennessä hokea "sillalla, pellolla, ällällä".

Kerran meille avasi joku nainen ystävällisesti oven, jonka jälkeen neiti totesi, että "Tätillä on hiki.'" Onneksi nainen oli jo ehtinyt sen verran kauas, ettei ehkä kuullut.