Ei, me ei oltu matkoilla tai edes pulkkamäessä, mutta silti osui paljon tapahtumia tähän päivään.

Ihan ensiksi suunnattiin neuvolaan, jossa oli määrä huuhtoa korviani. Se tehtiinkin ja sen jälkeen pyysin hoitajaa katsomaan jalkaani, jossa pieni kosketusarka naarmu. Sitä siinä aikansa ronkittiin ja lopulta saatiin pikkuinen lasinsiru ulos. Pikkuihminen seuraili vieressä jännittyneenä/  kauhistuneena ja lopulta kyllästyneenäkin, kun toimenpiteet veivät aikaa. Olin korvahuuhtelun jälkeen ottanut jalkani esiin kengästä ja sukasta, kun hoitaja lähti hakemaan välineitä. Neiti tuli sillä välin katsomaan jalkaani ja katsottuaan tuumi "En minä halua sitä enää katsoa. Pistä tuo kenkä tatin (takaisin)." Hommaa jatkettiin niin, että menin tutkimuspöydälle ja siihen pikkuihminen tuli viereen  ja hoitajan vinkistä (Tulitko pitämään äitiä kädestä kiinni?) piti minua kädestä.  Loppuvaiheessa, kun jalkaa jo laastaroitiin, tuli syliini sinne tutkimuspöydälle.

Illemmalla oltiin kotona alkamassa syödä, kun aloin ihmetellä, mikä kone pihalla on. Oltiin tultu nosturiauton avulla tiputtamaan talon komeita jääpuikkoja. Tätä operaatiota saimme ihan aitiopaikalta seurata, mikä tosin haittasi syömistä, mutta oli mielenkiintoista ja hiukan jännääkin. Ruokaa laittaessa oli käynyt niin, että pikkuihminen oli vääntänyt kaikki hellanlevyt päälle, mutta onneksi se ei mitään isompaa aiheuttanut.

Lopulta päädyttiin mattopyykille, kun pikkuihminen pissasi matolle. Tämä suoritettiin talon pyykkituvalla. Pikkuihminen oli tietty mukana, juoksenteli pitkin poikin ja loiskutteli sekä hiukan harjasi mattoakin. Alkuun vaan meinasi, että matto pitäisi laittaa pyykkikoneeseen, joka siellä on sekä kielsi minua laittamasta vettä lattialle. Jossain vaiheessa meinasi jopa mennä maate märälle lattialle. Lopulta saatiin matto narulle, niin siinä allahan olikin kiva olla "sateessa". Kotiin palattiin märkinä ja iloisina, harvoin sitä mattopyykillä näin hauskaa on.  

Edellispäivänä pikkuihminen hajotti Hollannista matkamuistona tuotuja koristeshakkinappuloita. Onneksi niitä hajosi vain viisi ja nekin olivat liimattavissa. Silti sai pikkuihminen isot moitteet ja joutui tuolilla kököttämään liimauksen ajan.